Gáibideaddji ekonomalaš dilli, mii dattetge lea gieđahallamis
Maŋimuš jagiid lea Unjárgga gielda investeren sullii 192 miljovnna ruvnnu visttiide, infrastruktuvrii ja bálvalusaide. Dát lea mielddisbuktán sihke lassánan kapasitehta ja buoret kvalitehta, muhto maiddái mearkkašahtti vealgelassáneami.
Jagi 2026 álggus árvvoštallo nettoloatnavealgi leat 209 miljovnna kruvnna, ja reanttut ja ruovttoluotta máksin leat 24,8 miljovnna kruvnna. Dat mearkkaša ahte gielda geavaha dál doaibmabušeahta juohke gávccát kruvnna reanttuid máksimii ja ruovttoluotta máksimii. Mii leat okta Norgga oktiibuot 50 gielddain, mas lea alimus vealgi juohke ássi nammii.
– Maŋŋá nana ovdáneami, de mii fertet dál ovttastit ja geahpedit investeremiid. Mii fertet sihkkarastit doaibmafámu, bearráigeahču ja sihkarvuođa boahtteáigái. Dás lea sáhka ovddasvástádusas, dadjá gielddadirektevra Charles Petterson.
Huksemis sirdásit dál ceavzilvuhtii
Dán ekonomiijaplánas čalmmustahtto čielga molsašupmi Unjárgga gielddas: huksemis mii sirdásit dál nannemii ja nuppástuhttimii. Ekonomiijaplánas evttohuvvo ahte investerendássi, mii ovddit áigodagas lei 192 miljovnna kruvnna, vuoliduvvo dál vuollil 27 miljovnna kruvdnui 2026-2029 áigodagas. Dát mearkkaša 3,7 miljovnna kruvnna ruhtagoluid seastima ovdal jagi 2028.
Seammás gielda ferte maiddái geahpedit doaibmagoluidis sullii 7-7,5 miljovnna kruvnnain plánaáigodagas. Dat mearkkaša 3 miljovnna kruvnna bissovaš seastima jahkásaččat.
Gielddadirektevra evttoha ahte gielda galgá váldooasis seastit doaibmagoluid: hálddahusas, teknihkalaš bálvalusain, ja skuvllas ja mánáidgárddis. Dearvvašvuohta ja fuolahusa fálaldat, kulturskuvla ja astoáiggeklubba suddjejuvvojit doaibmagoluid seastimis.
Ekonomiija mihtut ja hálddašeapmi
Sihkkarastin dihtii ávkkálaš ja stargadis ekonomiija gieldda golbma váldomihttu plánaáigodahkii leat:
- Netto doaibmaboađus: unnimusat 1,75 % 2028 rájes
- Disposišuvdnafoanda: unnimusat 8 % ovdal 2029
- Netto loatnavealgi: unnu nu ahte šaddá vuollil 95 % brutto doaibmabohtosis ovdal 2029
Dát mihttomearit leat veahkkin ođđasit hukset gildii doaibmavejolašvuođaid, nannet gieldda nákcema reantorievdamiid ektui ja sihkkarastit ahte nagodit fállat ceavzilis bálvalusaid.
Sisaboađut ja foanddat
Sisaboađu nanosmahttimii gielddadirektevra evttoha gáibidit opmodatvearu dáluin ja astoáiggevisttiin (hyhttáin).
Dát vearru attášii sullii 1 miljovnna kruvnna lassi sisaboađu jahkásaččat. Dat hábmejuvvo nu ahte das lea vuođđogeassu, suddjen dihtii dállodoaluid main máksinnávccat leat uhcit.
Jagi 2028 rájes galget buot ruđat badjel 4 miljovnna kruvnna mearradoalu (akvakultuvrra) sisaboađuin várrejuvvot disposišuvdnafondii.
Mihttomearrin lea hukset 18 miljovnna kruvdnosaš buffera ovdal 2029. Dát sihkkarasttášii gieldda ekonomalaš doaibmavejolašvuođa áiggi mielde.
Vuoruhuvvon investeremat 2026–2029:
Gielda vuoruha investeremiid mat addet doaibmaávkki, buoret gearggusvuođa ja dorvvolaš bálvalusaid:
- Rasengveien 2 oastin ja ođasmahttin teknihkalaš bálvalusaid várás ja ođđa buollinstašuvnna várás
- Gieldda geainnuid ja ássanviessoguovlluid asfalteren ja ođasmahttin
- Čáhcebohcciid ja kritihkalaš infrastruktuvrra ođasmahttin
- Heahtegearggusvuođadoaibmabijut, dearvvašvuođaguovddáš ja girjeráju viiddiduvvon rahpanáiggit
Seammás ferte gielda birgehallat alla subsidieremiin teknihkalaš suorggis – erenoamážit čáhce-, duolvačáhce- ja doapparčorgema gieđahallamis – juoga mii čatná ruđaid mat muđui sáhtášedje geavahuvvot bálvalusaid ovddideapmái.
Sámegiella ja kultuvra ekonomiijaplána oassin:
Sámi hálddašanguvlui gullevaš gieldan lea Unjárggas erenoamáš ovddasvástádus bisuhit ja ovddidit sámi giela ja kultuvrra.
Jagi 2026 rájes loktana guovttegielatvuođadoarjja 3,6 miljovnna kruvnnus 8,3 miljovdnii Sámedikki ođđa doarjjamodealla bokte. Dát addá gildii sihke ođđa vejolašvuođaid ja stuorát vuordámušaid sámegiela geavahussii bálvalusain maid fállat gieldda ássiide.
Oassi ruđain galgá geavahuvvot ovddidandoaibmabijuide ja sámegielat bargiid rekrutteremii, vai giella šattašii resursan mánáidgárddiin, skuvllain, dearvvašvuođa suorggis ja kultuvrra suorggis.
Riska ja ekonomalaš ceavzilvuohta
Unjárgga gielda lea smávis, mii leat stuorra vealggis ja mis lea ráddjejuvvon buffer.
Riska lea erenoamážit čadnon dasa mo reanttut ovdánit, min demografiijii ja olbmuid rekrutteremii.
Gielda áigu dustet hástalusaid aktiivvalaš riskkaid stivrema, digitaliserema, gielddaidgaskasaš ovttasbarggu ja preseansabarggu bokte ovdagihtii plánejuvvon vugiin.
– Ekonomalaš ceavzilvuohta ii leat dušše loguid birra, muhto sihkarvuođa, kvalitehta ja boahtteáiggi doaibmavejolašvuođaid birra. Ekonomiija lea gieldda geađgejuolgin – Unjárgga álbmot leat dán huksema boađusin, lohká Petterson.
Boahtteáigimet oktasaš ovddasvástádus
Ekonomiijaplána 2026-2029 ovdanbuktojuvvo gielddastivrii loahpalaš gieđahallama várás juovlamánu 12. beaivvi (12.12).
Ekonomiijaplána lea huksejuvvon Gielddaplána servodatoassái ja galgá doaibmat vuođđun dorvvolaš, ceavzilis ja sámi servodaga báikegoddin.
Vásttolaš ruhtahálddašeami, čielga vuoruhusaid ja báikkálaš áŋgiruššama bokte galgat mii sihkkarastit ceavzilis bálvalusaid ja ealli Unjárgga dálá ja boahtteáigge ássiide.
Vuonnabahta, skábmamánu 13. beaivvi 2025
Charles Petterson, gielddadirektevra
Liŋka áššeovddidussii ja doaibma- ja ekonomiijaplánii:
Saksfremlegg - Handlings- og økonomiplan 2026-2029.PDF
Handlings- og økonomiplan Nesseby kommune 2026-29 versjon 14.0.PDF
