Unjárggas lea Norgga buoremus dearvvašvuođa fálaldagat!

Sulli jagi maŋŋel go Unjárga ásahii iežas doavtterbálvalusa, de lea gielda vuosttaš sajis buot 357 Norgga gielddain dearvvašvuođa dáfus 2026 gieldabarometeris.

Govva: Lena Kristiansen

Čakčamánu 1. beaivvi 2025 ásahii Unjárgga gielda iežas doavtterbálvalusa. Mearrádus mielddisbuvttii ahte gielda válddii ollislaš ovddasvástádusa fástadoavttirortnegis – iežas doaktáriiguin geat ledje virgáduvvon Unjárgii.

Dearvvašvuođasuorgi, mii sisttisdoallá 14 čoavddalogu Statistihkalaš guovddášdoaimmahagas, Dearvvašvuođadirektoráhtas ja Álbmotdearvvašvuođainstituhtas, bidjá Unjárgga vuosttažin čuoggáin 0,258 – ovddabealde Åseral (0,247) ja Siellakvuona (0,243).

– Hukset iežamet doavttirbálvalusa lea stuorra lávki unna gildii. Dat gáibida dáhtu, fágalaš gelbbolašvuođa ja áŋgiris barggu. Dat ahte mii dál – badjelaš jagi maŋŋel ásaheami – leat bajimusas Norggas dearvvašvuođa dáfus lea nana dovddastus dan barggus mii lea dahkkon min organisašuvnnas, lohká gielddadirektevra Charles Petterson.

Báikkálaš sajáiduhttin addá bohtosiid

Asahit iežamets doavtterbálvalusa mielddisbuvttii ahte Unjárga válddii ovddasvástádusa rekruteret fástadoaktáriid, fágalaš čuovvoleamis ja doaimmaheamis.

– Mii leat ožžon doavtterbálvalusa mii dovdá ássiid ja mii lea oassin báikkálaš fágabirrasis. Dan oaidnit vuordinlisttuin, fástadoaktáriid kontinuitehtas ja ovttasbarggus muđui min dearvvašvuođabálvalusain, lohká dearvvašvuođa- ja fuolahushoavda Daniel Østmo.

– Mii dovdat min iežamet ássiid 

Dearvvašvuođa- ja fuolahushoavda Daniel Østmo deattuha ahte lagas oktavuohta ássiiguin lea guovddáš oassi go fálaldat lea dál buorre.

– Dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaid bargu lea sihkkarastit ahte olbmot ožžot dan veahki maid dárbbašit. Unjárggas mii dovdat iežamet ássiid. Mii diehtit geat sii leat, gos sii orrot ja maid sii dárbbašit – ja mii sáhttit heivehit bálvalusaid dan mielde. Dat lea unna gieldda ovdamunni, ja dan mii geavahat, lohká Østmo.

– Mii eat lea vel olahan buot mihttuid, ja lea ain olu maid sáhttit buoridit.  Muhto dát mihttideapmpi lea duođaštus ahte leat rivttes bálgá alde. Lea min dearvvašvuođabargit geat ánssášit dán gudni. Sin bargguin mii čevllohallat. Sii bohtet bargui juohke áidna beaivvi ja dahket erenoamaš buori bargguid.

Máŋggabealat  dearvvašvuođabálvalusat

2026:s lea Unjárgga gielda ožžon sadjái priváhta fysioterapevtta mas lea doaibmašiehtadus gielddain. Dat mielddisbuktá ahte ássiin lea dál báikkálaš fysioterapiijafálaldat. Dál eat  dárbbaš johtit olggobeal gieldda divššu dihte.

Unjárgga dearvvašvuođabálvalusas lea maid iežas gielddapsykologa – fálaldat mii ollu smávva gielddain váilu. Dat addá ássiide vuosttašceahkkefálaladaga psyhkalaš dearvvašvuođaveahkkái, sihke mánáide, nuoraide ja rávisolbmuide.

– Dat ahte mis lea nu viiddis dearvvašvuođabálvalus gielddas, nugo fástadoavttir ja dearvvašvuođadivššár, fysioterapevta ja psykologa – lea mearkkašahtti nannet ollislaš dearvvašvuođabálvalusa báikkálaččat, lohká Daniel Østmo.

Nationála dohkkehus: ROS-analysa šaddá olles riika mállen.

Dearvvašvuođadirektoráhtta áigu geavahit Unjárgga gieldda dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaid ROS-analysa vuolggasadjin nationála mállen.  2026–2030 riska- ja hearkkesvuođaanalysa, man gielddastivra mearridi cuoŋománu 24. beaivvi, kárte makkár dáhpáhusat sáhttet váikkuhit bálvalusaide nugo unnán bargit, njoammudávddat, elrávnnji boatkaneapmi ja digitála fallehemit ​​– ja mo gielda sáhttá dasa ráhkkanit.

– Dat ahte Dearvvašvuođadirektoráhtta áigu geavahit min analysa mállen olles riikii, lea stuorra dovddastus olles organisašuvdnii. Dat čájeha ahte mii bargat vuđolaš ja kvalitehtasihkkarastojuvvon barggu, maiddái surggiin mat eai álo oaččo fuomášumi, lohká Charles Petterson.

Nannet viidásat barggu

Gielda áigu boahtteáiggis joatkit bargat nannet dan buroi barggu dearvvašvuođasuorggis.

– Min dearvvašvuođabálvalus čájeha ahte lea vejolaš fállat bajimus dási bálvalusaid, maiddái smávva gielddas. Dál mii áigut viidáset bargat vai bisuhit iežamet posišuvnna – ja joatkit buriid fálaldagaid addit buohkaide geat ásset Unjárgga gielddas, lohká Petterson.