Skuvlasáhttu

Muitte ohcat skuvlasáhttu buori áiggus ovdal skuvlaálgima.

Buot ohppiin 3. ja 10. luohkás lea vuoigatvuohta nuvttá skuvlasáhttui go mátki skuvlii lea badjel njeallje kilomehtera guhku. Oahppiide 1. ja 2. luohkás lea skuvlasáhttu rádji guokte kilomehtera. Skuvlasáhttu rehkenasto oaneheamos gaskka mii mihtiduvvo uvssas uksii gaskal skuvlla ja ruovttu.

Fuolaheaddjit fertejit ohcat mánáideaset skuvlasáhttu.

Ođđa ohcit

• 1.luohkálaččaid fuolaheaddjit, ja maiddái fuolaheaddjit geat eai leat ovdal ohcan skuvlasáhtu, fertejit ohcat ođđasit skuvlasáhttu.
  

• Seamma ohcanskovis sáhttet fuolaheaddjit ákkastallat sivaid skuvlasáhttu ohcamii. Ášši meannuduvvo rivttes eiseválddis oahppi agi, skuvlageainnu ja njuolggadusaid vuođul.

• Fuolaheaddjit sáhttet maid ohcat friddja skuvlasáhttu jus oaivvildit ahte skuvlageaidnu lea earenoamáš váralaš dahje váttis, vaikke vel mátki gaska lea vuollel gáibádusa.

Čuovvovaš oahppit fertejit ohcat nuvttá skuvlasáhttu juohke skuvlajagi:

• Oahppit geat orrot guktui vánhemiid luhtte.
• Oahppit geat váldet táksii dahje gii nu doalvu sin skuvlii ja vižžojit fas ruoktot.
• Oahppit geain lea mearrádus friddja skuvlasáhttui doaibmahehttejumi geažil.
• Oahppit geat lonuhit skuvlla.

Oahppit geat leat juo ožžon skuvlasáhttu

Oahppit geat juo leat ožžon skuvlasáhttu guhkes mátkki geažil skuvlii, ja geain lea okta registrerejuvvon čujuhus (ii oktasaš orrunbáiki), eai dárbbaš sáddet ođđa ohcama boahtte skuvlajahkái. Dát oahppit, maŋŋágo skuvla lea sin duođaštan, joatkašuvvet automáhtalaččat ortnegis. Dieđut dán birra ja ođasmahtton listtut sáddejuvvojit skuvllaide.

• Jus bohtet ođđa dieđut main lea mearkkašupmi skuvlasáhttui, ovdamearkka dihte ođđa čujuhus guovtti orrunbáikái, dahje sii háliidit dieđihit ahte skuvlageaidnu lea erenoamáš váralaš, de fertejit sáddet ođđa skuvlasáhttu ohcama.
• Jus oahppi lea juo ožžon sáhttu guhkes mátkki geažil skuvlii, muhto dáhttu maid ahte ahte skuvlageaidnu árvvoštallo earenoamáš váralažžan (ovdamearkka dihte geahčadeami dahje erenoamáš árvvoštallama dáfus), de ferte dát dieđihuvvot ođđa ohcamis jus dat ii leat juo dahkun. Sivvan dasa lea go erenoamáš váralaš skuvlageaidnu árvvoštallan lea sierra fágalaš árvvoštallan mii ferte duođaštuvvot áššis.

Ohcamušaid meannudeapmi

Skuvlasáhttu ohcamušat bohtet gieldda áššemeannudanvuogádahkii ja skuvla bearráigeahččá ahte ohcamušat biddjojuvvojit FFK ohcanvuogádahkii. Ohcamušat meannuduvvojit automáhtalaččat dahje áššemeannudeaddji bokte fylkkagielddas, dahje gielddas, jus gaskka lea vuollel gaskkagáibádusa. Go ášši lea meannuduvvon, de oažžu oahppi ja fuolaheaddji mearrádusa mii duođašta lea go oahppi ožžon nuvttá skuvlasáhttu vai ii.

Ohcamuša árvvoštallan

Ohcamušat mat leat merkejuvvon ovdamearkka dihte «erenoamáš váralaš skuvlageaidnu» árvvoštallojuvvojit hálddahuslaččat, ja dain áššiin main orro dárbu, oassin áššemeannudeamis, sáhttá leat vuogas čađahit geahčadeami.

Mearrádusat ja váidagat

Fuolaheaddjiin lea vuoigatvuohta váidit mearrádusa. Váidináigemearri lea golbma vahku das rájes go mearrádus lea boahtán. Váidaga galgá sáddet elektrovnnalaččat skovi bokte "Váidda skuvlasáhttu mearrádusas" go FFK lea dahkan mearrádusa, dahje gildii go gielda lea dahkan mearrádusa.

Váidalusas fertejit fuolaheaddjit:

• muitalit man birra váidaluvvo
• vuođuštit manin mearrádus oaivvilduvvo leat boastut
• addit relevánta dieđuid ja bidjat mielddusin dokumentašuvnna

Dát lea dárbbašlaš vai fylkkagielda dahje gielda galgá sáhttit ođđasit ja dohkálaččat árvvoštallat ášši.

Jus fylkkagielda dahje gielda doalaha mearrádusa maŋŋil go lea meannudan váidaga, de manná ášši Romssa ja Finnmárkku stáhtahálddašeaddjái loahpalaš mearrádussii. Stáhtahálddašeaddji mearrádus lea loahpalaš ja dan ii sáhte váidit.

Oasehasain lea vuoigatvuohta beassat geahččadit áššebáhpáriid, gč. hálddašanlága § 18.