Bálkkašumi geigii justiisa- ja gearggusvuođaministtar Astri Aas-Hansen servodatsihkarvuođakonferánssa nuppi beaivvi rahpamis. Bálkkašupmi geigejuvvui vuosttaš geardde 2012:s ja dan sáhttá juolludit sihke almmolaš ja priváhta aktevrraide. Muhto lea vuosttaš geardde go muhtton Davvi-Norggas oažžu bálkkašumi.
Čilgehusas lea čalmmustahtton gieldda návccat ovttastahttit rabas ja vásttolaš gulahallama konkrehta, čađahahtti heahtegearggusvuođa doaibmabijuiguin – ja mat leat vuođđuduvvon báikkálaččat ja lea čielga nationála relevánsa.
Unjárgga gielda lea guhkit áigge aktiivvalaččat geavahan almmolašvuođa čalmmustahttit servodatsihkarvuođa ja gearggusvuođa. Kronihkain, jearahallamiin, ođasáššiin ja almmolaš debáhtain lea sihke politihkalaš ja hálddahuslaš jođihangoddi váikkuhan dasa ahte gieldda gearggusvuohta lea eanet áddehahtti, relevánta ja konkrehta ássiide ja mearrideaddjiide.
Dán áiggis gos geopolitihkalaš riiddut leat lassánan, lea gielda leamaš mielde loktemin gearggusvuođa legitiimma ja dárbbašlaš fáddán servodatdigaštallamis – ii dušše stáhtalaš ovddasvástádussan, muhto oktasaš servodatlaš ovddasvástádussan.
Jury čujuha erenoamážit dasa mo gielda lea bidjan báikkálaš ja regionála hástalusaid Finnmárkkus nationála kontekstii, gos guhkes gaskkat, hearkkes buvttadanlinjját ja ássan ja leahkin davvin čalmmustahtto oassin Norgga ollislaš sihkarvuođas.
Sátnejođiheaddji lea máŋgga kronihkas čujuhan ahte nationála heahtegearggusvuođa rávvagat eai leat heivehuvvon Finnmárkku geografiijai, ja lea erenoamážit lokten dárbbu nannet báikkálaš biebmogearggusvuođa.
Gielddadirektevra lea debáhttačállosiin riika mediaide váikkuhan bidjat gieldda gearggusvuođa viidát sihkkarvuođapolitihkka ja strategalaš oktavuođaide, gos servodatlaš nanusvuohta davvin lea oassin ollislaš suodjaleamis.
Sániin daguide
Guovddáš čuokkis jury ákkastallamis lea ahte media fuomášumit leat mielddisbuktán doaimmaid. Almmolaš digaštallamiin lea Unjárgga gielda čađahan máŋga konkrehta doaimmaid nannen dihte báikkálaš gearggusvuođa ja fállat geavatlaš doarjaga ássiide.
Gielda lea earret eará ráhkadan ja almmuhan evakuerenrávvagiid mas leat konkrehta rávvagat mat leat heivehuvvon báikkálaččat. Gávvagihpa fátmmasta dáhpáhusaid nugo girdifallehemiid, neahttadáhpáhusaid, duođalaš sihkarvuođadáhpáhusaid ja biebmo- ja čáhcerusttegiid jávkama, ja čielggada sihke gieldda ovddasvástádusa ja ovttaskas olbmo rolla ovdal ja maŋŋel kriisa. Rávagihppaga gávdná álkit digitálalaččat ja dat lea maid juhkon ruovttuide.
Gielda lea leamaš okta dain vuosttažiin mii lea čađahan báikkálaš iežas gearggusvuođaiskkadeami mas leat kártet ássiid duohta gearggusvuođadási.
Iskkadeapmi čájehii ahte máŋgga ruovttuin lea unna iežas gearggusvuohta, erenoamážit biepmu, čázi ja alternatiiva energiijagálduid ektui. Bohtosat geavahuvvojedje aktiivvalaččat dieđuid juohkimis ássiide ja ledje vuođđun čielga ávžžuhussii ahte buohkain berre leat doarvái biebmu ja ávdnasat birget unnimustá guokte vahku. Dát lea erenoamážit heivehuvvon gieldda geografiijai ja gaskkaide guovddáš gálvobáikkiide.
Konkrehta doaibmabidjui nannen dihte gálvosihkarvuođa lea gielda ásahan báikkálaš biebmovuorkká, mas lea doarvái biebmu olles álbmogii gitta logi beaivái jus dábálaš gálvojohtu bissehuvvo. Doaibmabidju čalmmustahtto ovdamearkan das mo báikkálaš riska- ja hearkkesvuođaanalysat sáhttá praktihkalaččat ollašuhttot smávva gielddain gos leat stuorra gaskkat.
Gielda lea maiddái ođasmahttán iežas riska- ja hearkkesvuođaanalysa (ROS) lagaš ovttasbarggus heahtegearggusvuođaráđiin, mas erenoamážit deattuhuvvo sihkarvuođapolitihkalaš dáhpáhusat, váráiduhttinsihkarvuohta ja váikkuhusat kritihkalaš servodatdoaimmaide.
Čielga jođiheapmi ja diehtoárvu
Duopmárat čalmmustahtte dan ahte Unjárgga gielda lea erenoamáš čehpet čilgen gieldda gearggusvuođa, geatnegasvuođaid ja ráddjehusaid rabas ja luohtehahtti vugiin. Politihkalaš ja hálddahuslaš jođiheami bokte lea gielda ovddidan čielga servodatsihkarvuođa, ja čájehan ahte lea vejolaš hállat riskkaid ja kriissaid birra almmá dagahit dárbbašmeahttun balu. Barggus árvvoštallo leat stuorra árvu earáide. Ollu gielddat ja eará aktevrrat leat biehttalan almmolaččat čalmmustit gearggusvuođa go ballet boastut áddejuvvot. Unjárgga gielda čájeha ahte rabasvuohta, fágačehppodat ja konkrehta doaimmat sáhttet hukset luohttámuša, nannet báikegotti gierdavašvuođa ja váikkuhit buoret servodatsihkarvuhtii – maiddái áigodagain gos eai leat fáhkka dáhpáhusat.
Go almmolaččat ovddida áššiid, ja seammás go gearggusvuohta lea dahkun konkrehta ja geavatlaš ássiide, de lea Unjárgga gielda čájehan ahte servodatsihkarvuohta ii leat dušše siskkáldas ovddasvástádus, muhto maiddái demokráhtalaš ovddasvástádus.
Dáinna bargguin ánssáša Unjárgga gielda 2025 servodatsihkarvuođabálkkašumi – ja lea maid vuosttaš bálkkašumi vuoitin Davvi-Norggas dan rájes go bálkkašupmi ásahuvvui 2012:s.
 |
 |
 |
 |
 |
