Boahkuheapmi lea Unjárgga dearvvašvuođaguovddážis čuovvovaš beivviid. Ii dárbbaš tiimmu diggot, lea dušše boahtit:
Duorastaga golggotmánu 9. beaivve tii.1230-1430
Bearjadaga golggotmánu 10. beaivve tii. 1000-1230
Bearjadaga golggotmánu 17. beaivve tii. 1230-1430
Duorastaga golggotmánu 23. beaivve tii. 0900-1430
Bearjadaga golggotmánu 24. beaivve tii. 0900-1430
Hattit:
Influeansaboahkuheapmi: 250,- ulbmiljovkui, 350,- daidda geat eai gula ulbmiljovkui
Koronaboahkuheapmi: 85,-
Pneumokokkaboahkuheapmi: 85,- (Ođđa diehtu! Guoská dušše olbmuide geat leat riegádan 1960:s. Prevenar)
Pneumokokkaboahkuheapmi 450,- (Pneumovax)
Lea vejolaš oažžut buot boahkuhemiid oktanaga.
Pneumokokkaboahkuheapmi (pneumonia)
Čakčat 2025 ožžot olbmot geat leat riegádan 1960:s, fálaldaga oažžut pneumokokkaboahkuheami Prevenar20 vuoliduvvon haddái Norgga Dearvvašvuođadirektoráhta nationála boahkuhanprográmma bokte.
Pneumokokkaboahkuheapmi ávžžuhuvvo buohkaide geat leat 65 jagi ja boarrásat, ja olbmuide 18 ja 65 jagi gaskkas, geat leat riskajoavkkuin.
https://www.fhi.no/va/voksenvaksinasjon/pneumokokkvaksinasjon-for-voksne/
Koronaboahkuheapmi
Norgga Álbmotdearvvašvuođainstituhta ođđa rávvagiin loktejuvvo ahkemearri 65 jagis 75 jahkái olbmuide geain ii leat vuođđoriska/dávda. Dasa lassin ii veardiduvvo šat ahte áhpehis nissonolbmuin geain ii leat vuođđoriska/dávda, lea stuorát riska oažžut duođalaš koronadávdda.
Boahkuheapmi ii leat šat nuvttá 2025 čavčča rájes.
Covid-19 ávžžuhusat čakčat 2025:
- Ahkejoavku 75 jagi ja boarrásat
- Olbmot geat leat fuolahusvisttiin ja buohcciruovttuin
- Ahkejoavku 18-74 jagi geat leat riskajoavkkus
- Ahkejoavku 12-17 jagi geain lea duođalaš vuođđobuozalmasvuohta
- Ahkejoavku 6 mánus - 11 jahkái, geain lea duođalaš vuođđobuozalmasvuohta, maŋŋel doaktára individuála árvvoštallama.
- Olbmot ahkejoavkkus 65-74 jagi geat eai gula riskajovkui sáhttet oažžut dálkasa VVP bokte jus háliidit.
Ulbmiljoavku/riskajoavku COVID-19 boahkuheapmái lea seamma go influeanssa ektui earret dan ahte ahkemearri lea loktejuvvon 75 jahkái.
https://www.fhi.no/va/voksenvaksinasjon/vaksiner-mot-sykdommene-a-a/vaksiner-i-voksenvaksinasjonsprogrammet/koronavaksine/
Influeansaboahkuheapmi:
• Fuolahusvisttiid dahje Buohcciruovttuid ássit
• Buohkat geat leat deavdán 65 jagi
• Áhpehis nissonat maŋŋel 12. áhpehisvuođavahku (2. ja 3. trimester)
• Ovdaláigge riegádan mánát (erenoamážit sii geat leat riegádan ovdal vahkku 32) 6 mánu kronologalaš agis gitta 5 jahkái
• Mánát ja rávisolbmot geain leat čuovvovaš riskkat:
- bissovaš geahpesdávda, dás maiddái ástmá
- bissovaš váibmodávddat earret bures regulerejuvvon alla varradeaddu
- diabetes
- bissovaš vuoivvasdávda dahje monemušdávda
- bissovaš garra nevrologalaš dávda (omd. MS, CP, Parkinson, ALS)
- vuoliduvvon immunasuodjalus immunosuppressiiva divššu geažil (omd. orgánaid transplantašuvdna, borasdávda, autoimmuna dávddat)
- buoidivuohta mas lea KMI 35 dahje eanet
- eará duođalaš ja/dahje kronalaš dávda mas influeansa, doaktára árvvoštallama mielde, dagaha duođalaš dearvvašvuođavára (omd. riegádahtton kromosomalaš eahpedábálašvuođat dahje genehtalaš dávddat)
Eará joavkkut geaidda influeansaboahkuheapmi ávžžuhuvvo leat:
- Dearvvašvuođabargit geain lea lagas oktavuohta pasieanttaiguin divššu áigge
- Olbmot geat ellet ovttas (dahje leat seamma lahka go sii) immunosuppressiiva olbmuiguin
- Spiinneboandat ja earát geat leat lahka ealli spiinniid
- Sanerenbargit ja earát geat barget lottiiguin main lea váruhuvvon dahje duođaštuvvon influeansadávda
